KasvuvoimaaAjankohtaista

Kasvuyrityksestä listayhtiöksi – mikä muuttuu?

Hiljattain päättynyt vuoden ensimmäinen kvartaali käynnistyi Helsingin pörssissä vauhdikkaasti: pörssilistalle saatiin Harvia ja Altia, First Northiin BBS-Bioactive Bone Substitutes ja Admicom. Menestyneet listautumiset kääntävät yhä useamman kasvuyrittäjän katseet pörssiin. Olisiko listautuminen sopiva vaihtoehto kerätä kasvupääomaa tai tehdä exit? Mitä se tarkoittaisi yrityksen päivittäiselle toiminnalle ja henkilökunnalle? Miten se vaikuttaisi yrittäjän rooliin omistajana? Kuten tiedämme, yhtiö […]

Hiljattain päättynyt vuoden ensimmäinen kvartaali käynnistyi Helsingin pörssissä vauhdikkaasti: pörssilistalle saatiin Harvia ja Altia, First Northiin BBS-Bioactive Bone Substitutes ja Admicom. Menestyneet listautumiset kääntävät yhä useamman kasvuyrittäjän katseet pörssiin. Olisiko listautuminen sopiva vaihtoehto kerätä kasvupääomaa tai tehdä exit? Mitä se tarkoittaisi yrityksen päivittäiselle toiminnalle ja henkilökunnalle? Miten se vaikuttaisi yrittäjän rooliin omistajana?

Kuten tiedämme, yhtiö voi pörssin kautta laajentaa omistuspohjaansa. Osakkeesta tulee näin likvidimpi ja sille saadaan myös jatkuvasti ja läpinäkyvästi määräytyvä hintalappu. Tämä mahdollistaa osakkeiden hyödyntämisen maksuvälineenä esimerkiksi yrityskauppatilanteessa sekä avaa uusia mahdollisuuksia henkilökunnan sitouttamiseen ja palkitsemiseen. Vanhat omistajat voivat listautumisen yhteydessä tai myöhemmin myydä omistuksiaan tai ostaa lisää.

Usein mainittu motiivi listautumiselle on myös tunnettuuden ja näkyvyyden hakeminen. Esimerkiksi kilpailtaessa työvoimasta listayhtiöstatus voi olla se tekijä, jolla yritys erottuu kilpailijoistaan. Listayhtiöihin kohdistuvan sääntelyn ja valvonnan takia pörssistatus koetaan usein eräänlaisena laatuleimana. Monet listautuneet yritykset ovat myös kertoneet sen helpottaneen ulkomaisten asiakkaiden kanssa toimimista.

Toiminta julkisen linssin alle
Pörssiin siirtyminen on monelle kasvuyhtiölle iso askel. Se muuttaa yhtiön toimintaa ja hallinnointitapaa. Yksityisellä omistajapohjalla toimineessa kasvuyhtiössä listautuminen on usein myös hallinnon ja talousraportoinnin laatuprojekti. Pörssiyhtiön tulee tiedottaa toiminnastaan jatkuvasti ja säännöllisesti, ja kaikilla sijoittajilla on oltava käytettävissään samat tiedot. Puolivuosi- tai kvartaaliraportoinnin lisäksi yrityksen on aina oltava valmiudessa kertomaan osakkeen arvoon vaikuttavista tapahtumista.

Yhtiön toiminta on listautumisen jälkeen jatkuvasti julkisen linssin alla. Se tarkoittaa esimerkiksi taloushallinnolle sitä, että mahdolliset aikatauluviivästykset tai raportoinnin epätarkkuudet eivät ole enää sisäisesti selitettäviä asioita, vaan poikkeamista tulee kertoa sijoittajille.

Yksi hyvä keino listayhtiöelämään valmistautumisessa on harjoitella osavuosikatsausten tekemistä. Hyvä olisi pyöräyttää prosessi läpi vähintään kaksi kertaa ennen listautumista. Tätä voi tehdä esimerkiksi laatimalla tiedotteet pöytälaatikkoon ja pyörittämällä prosessia kaikin puolin muutenkin niin kuin oltaisiin jo pörssissä. Yleensä prosessin mahdolliset kitkakohdat saadaan tällaisessa kuivaharjoittelussa kiinni ja ne voidaan hioa ennen raportointivelvoitteen alkamista.

Ennustaminen osaksi arkea
Tyypillinen kehityskohta nuorelle yhtiölle on ennustaminen. Kasvuyhtiössä vauhti on saattanut olla kova. Ennusteita ”ei ole kannattanut laatia, kun ne eivät ole koskaan pitäneet, vaan aina on menty yli tavoitteista”. Pörssi- tai First North -yhtiön tulee kuitenkin järjestelmällisesti ennakoida liiketoimintansa kehitystä myös varsinaisten ennusteiden päivitysprosessin ulkopuolella. Näin se voi tarvittaessa korjata markkinoiden odotuksia. On hyvä muistaa, että tulosvaroitus pitää antaa myös positiiviseen suuntaan viipymättä.

Hallinnointikoodi ja avoin tiedottaminen
Tasapuolisen sijoittajien kohtelun vuoksi listayhtiön on myös kiinnitettävä huomiota tiedon jakamiseen talon sisällä. Joidenkin kasvuyhtiöiden tavaramerkkinä on äärimmäisen avoin tiedottamiskulttuuri, jonka soveltumista julkiselle yhtiölle epäröidään. ”Joudummeko listayhtiönä pitämään henkilökuntaa täysin pimennossa?”, on useampi yrittäjä kysynyt. Näin jyrkkää otetta sääntely ei kuitenkaan edellytä. Listayhtiökin voi olla viestinnässään yksilöllinen, kunhan tietyt peruslähtökohdat tiedottamiselle ovat kunnossa.

Pörssiyhtiöiden hallintoa ohjaa Listayhtiöiden hallinnointikoodi. Koodista voi poiketa esittämällä perustellun selityksen poikkeamalle. First North -yhtiöille hallinnointikoodin noudattaminen ei ole pakollista eikä siitä tarvitse raportoida ulospäin. Markkinoiden odotukset kuitenkin ohjaavat monet FN-yhtiötkin poimimaan soveltuvin osin koodin suosituksia toimintoihinsa, esimerkiksi hallituksen kokoonpanon osalta. Avoin raportointi hallinnosta parantaa sijoittajien luottamustasoa.

Eriyttääkö johtaminen ja omistajuus – vai ei?
Kasvuyrityksessä omistajuus, hallitustyöskentely ja operatiivinen johtaminen usein ovat samojen henkilöiden käsissä. Listautumisprojektin yhteydessä nämä alkavat yleensä eriytyä ja esimerkiksi hallituksen kokoonpanoa sekä johdon sitouttamista ja palkitsemista on tarkasteltava erilaisesta näkökulmasta. Yrittäjän on listautumisen yhteydessä pohdittava omaa rooliaan jatkossa – jatkaako operatiivisessa johdossa vai ohjatako toimintaa hallituksesta käsin?

Kulmakivinä luotettavuus ja läpinäkyvyys
Joskus kuulee kysyttävän, mitkä ovat minimivaatimukset joilla pörssiin pääsee. Saatetaan myös ajatella, että ”byrokratian vaatimukset” täyttyvät kun oikeanlaiset dokumentit on laadittu. Olennaista ei kuitenkaan ole asioiden kirjaaminen vaan toimintatapojen kriittinen tarkastelu: paperit pöytälaatikossa eivät varmista yrityksen kykyä raportoida. Kun prosessit ovat kunnossa, dokumenttien laatiminen niiden kuvauksena syntyy pienellä vaivalla.

Pörssiyhtiöiltä vaadittujen käytäntöjen takana on tavoite varmistaa raportoinnin luotettavuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Nämä yhdessä hallintotapaa koskevien suositusten kanssa tähtäävät viime kädessä omistaja-arvon maksimointiin.

Omistaja-arvon maksimointi on useimpien yritysten toiminnan perusperiaate. Listautumisen yhteydessä tehtävä kehitystyö palveleekin siten parhaimmillaan myös liiketoimintaa ja yrityksen kasvattamista edelleen.

Päivi Pakarinen


EY - Päivi Pakarinen

Päivi Pakarinenemail

Päivi Pakarinen vastaa EY:n listautumispalveluista Suomessa. Päivi työskentelee asiantuntijana EY:n yritysjärjestelypalveluissa, ja toimii monipuolisesti yritysjärjestelyihin liittyvien neuvonantopalveluiden parissa. Hänellä on laaja kokemus viimeaikaisista listautumisprosesseista Suomessa. Päivin erityisalueena ovat listautumisedellytysten selvittäminen ja rakentaminen sekä listautumisiin liittyvät taloudelliset analyysit. Ole yhteydessä: paivi.pakarinen@fi.ey.com.