KasvuvoimaaAjankohtaista

Edessä sukupolvenvaihdos: mitkä ovat lahjaveron huojennusmahdollisuudet? – Sukupolvenvaihdos-blogisarjan osa 2

Sukupolvenvaihdosaiheisen kirjoitussarjamme toisessa osassa käsitellään sukupolvenvaihdokseen liittyviä verohuojennuksia. Tuloverolaissa (TVL) ja perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) on omat säännöksensä sukupolvenvaihdokseen liittyvistä verohuojennuksista. Kirjoituksessa pureudutaan nimenomaan lahjaverohuojennukseen eli jatkajan näkökulmaan vastikkeettomissa tai alihintaisissa luovutuksissa.

Sukupolvenvaihdosaiheisen kirjoitussarjamme toisessa osassa käsitellään sukupolvenvaihdokseen liittyviä verohuojennuksia. EY:n veroasiantuntija Iina Kuvaja käsittelee EY:n Yrityselämän 360° -blogissa usein tunteikkaankin prosessin vaiheita.

Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoisia tapoja ovat esimerkiksi osakekauppa, lahjoitus, lahjanluonteinen kauppa sekä lahjoituksen ja tuotto-oikeuden pidätyksen yhdistelmä. Toteuttamistavan valintaan vaikuttavat muun muassa osapuolien taloudellinen tilanne (ostajan maksukyky ja luopujan taloudellinen tilanne) sekä eri vaihtoehtojen veroseuraamukset. 

Tuloverolaissa (TVL) ja perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) on omat säännöksensä sukupolvenvaihdokseen liittyvistä verohuojennuksista. Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan nimenomaan lahjaverohuojennukseen eli jatkajan näkökulmaan vastikkeettomissa tai alihintaisissa luovutuksissa. Kirjoitus on laadittu osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta, mutta lahjaverohuojennus soveltuu osakeyhtiöiden lisäksi myös muihin yhtiömuotoihin tietyin edellytyksin.

Lue Iina Kuvajan blogikirjoitus kokonaisuudessaan Yrityselämän 360° -blogista.

Miten yritys määritellään lahjaverohuojennusta silmällä pitäen?

Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole määriteltyä, mitä yrityksellä tarkoitetaan, mutta lähtökohtaisesti yrityksenä pidetään liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, jonka tuloa verotetaan pääsääntöisesti elinkeinoverolain (EVL) säännösten mukaan. Pelkkään tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaan yhtiöön lahjaverohuojennus ei yleensä sovellu, mutta yrityksenä voidaan pitää yhtiötä, jolla on sekä EVL- että TVL-toimintaa. Yritystoiminnan tulee olla aktiivista, laajaa, voittoa tavoittelevaa ja suunnitelmallista. Pelkkää passiivisluonteista sijoitus- tai vuokraustoimintaa harjoittavaa yhtiötä ei sen sijaan yleensä katsota huojennukseen oikeuttavaksi yritykseksi. Sen sijaan laajaa ja aktiivista sijoitus- tai kiinteistöliiketoimintaa harjoittava yhtiö voidaan katsoa edellytykset täyttäväksi yritykseksi. Edellytysten täyttyminen tutkitaan aina tapauskohtaisesti ja toiminnan tosiasiallinen luonne ja laajuus ratkaisevat sen, katsotaanko yritys huojennukseen oikeuttavaksi yritykseksi.

Erityisen tarkkana asiassa tulee olla silloin, jos yhtiöllä on runsaasti sijoitusluonteista omaisuutta, kuten rahastosijoituksia tai pörssiosakkeita, tulot muodostuvat pääasiassa vuokratuloista tai sijoitusten tuottamista tuloista tai varsinaisen liiketoiminnan painopiste on tytäryhtiöissä, eikä sukupolvenvaihdoksen kohteena olevassa emoyhtiössä.

Mitä pidetään yrityksen osana?

Yrityksen osana on vakiintuneesti pidetty vähintään 10 prosenttia yhtiön ulkona olevista osakkeista. Lahjansaaja voi saada osakkeita usealta henkilöltä, mutta vähimmäismäärän on toteuduttava jokaisen lahjan osalta eli eri lahjanantajilta saatuja lahjoja ei lasketa yhteen lahjaverotuksessa. Myöskään samalta lahjanantajalta aiemmin saatuja lahjoja ei oteta huomioon, kun lasketaan vähimmäisosuuden täyttymistä huojennusta varten.

Tuloverolaissa (TVL) ja perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) on omat säännöksensä sukupolvenvaihdokseen liittyvistä verohuojennuksista. Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan nimenomaan lahjaverohuojennukseen eli jatkajan näkökulmaan vastikkeettomissa tai alihintaisissa luovutuksissa. Kirjoitus on laadittu osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta, mutta lahjaverohuojennus soveltuu osakeyhtiöiden lisäksi myös muihin yhtiömuotoihin tietyin edellytyksin.

Kuinka jatkaa yritystoimintaa?

Yritystoiminnan jatkamisena on lähtökohtaisesti pidetty hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimimista. Jos yritystoiminnan jatkaminen tapahtuu muussa roolissa kuin edellä mainituissa, tutkii Verohallinto edellytyksen täyttymisen tapauskohtaisesti. Sen sijaan lahjoittajan roolilla yhtiössä ei ole huojennuksen soveltumisen osalta merkitystä. Toiminnan jatkamiseen vaaditaan vähintään 10 prosentin osuus äänivallasta yhtiöstä.

Lahjaverohuojennuksen edellytyksenä on, että jatkaja on täysi-ikäinen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2011:1 perusteella jatkamisedellytys ei täyty, jos alaikäiselle osakkeiden saajalle määrätään edunvalvoja edustamaan häntä hallituksessa. Huomioitavaa on, että lahjansaajan tulee jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta lahjaverotuksen toimittamispäivästä tai muuten huojennus menetetään ja huojennettu määrä maksuunpannaan 20 prosentilla korotettuna.


EY on ollut mukana useissa onnistuneissa sukupolvenvaihdoksissa, joissa on varmistettu vetovastuun siirtyminen seuraavalle sukupolvelle ja yritystoiminnan jatkuminen. Olemme mielellämme avuksi myös yrityksenne sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä verotuksellisten ja juridisten seikkojen selvittämisessä. Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan.

Järjestämme kevään aikana myös useita sukupolvenvaihdos teemaisia seminaareja ympäri Suomen. Tutustu EY:n tapahtumakalenteriin.