KasvuvoimaaAjankohtaista

Sävelet selkeinä säätiölain suhteen?

Uusi lainsäädäntö luo säätiöille verotukseen, raportointiin ja hallintoon liittyviä haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi. Autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan asianmukaiset, säätiötäsi hyödyttävät toimenpiteet yhteistyössä kanssasi, on agendalla sitten hallinto-ohjeiden ja taloushallinnon järjestämistä tukevien laskentamanuaalien laatiminen tai vaikkapa tytäryhtiön sulauttaminen emosäätiöön.

Säätiöt ovat kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehityksen kannalta merkittäviä koulutuksen, tutkimuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä taiteen ja kulttuurin tuottajia ja tukijoita. Säätiö tuottaa hyötyä säännöissä määrättyyn tarkoitukseen, joka ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen tai taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle.

Yhteiskunta ja säätiöiden toimintaympäristö ovat aiemman säätiölain voimassaolon aikana muuttuneet merkittävästi. Uusi säätiölaki (487/2015) tuli voimaan 1. joulukuuta 2015 korvaten vuoden 1931 lain. Uusi laki selventää jatkuvarahoitteisten ja toiminnallisten säätiöiden asemaa, korostaa säätiöiden yleisesti hyödyllistä tarkoitusta, lisää avoimuutta ja tehostaa perusteettomien lähipiirietujen estämistä. Uusi laki mahdollistaa lisäksi mm. rakennejärjestelyt, joita ei aikaisemmin säännelty lainkaan, kuten tytäryhtiöiden sulauttamisen emosäätiöön. EY on ensimmäisten joukossa avustanut säätiöitä mainituissa järjestelyissä.

Säätiölain voimaanpanosta annetussa laissa (488/2015) säädetään uuden säätiölain voimaantulosta ja vanhan lain kumoamisesta sekä siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen uuden lain voimaantuloa perustettuja säätiöitä. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännösten tarkoituksena on, että uuden lain voimaantulosta ei aiheudu säätiöille tarpeettomia kustannuksia tai muita vaikeuksia. Jos säätiö joutuu muuttamaan sääntöjään, voidaan se lähtökohtaisesti tehdä muun sääntömuutoksen yhteydessä. Siirtymäsäännöksissä on kuitenkin toimielimiä koskevia säännöksiä, jotka saattavat aiheuttaa velvoitteen muuttaa sääntöjä kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.

Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on säätiöiden toiminnan avoimuuden lisääminen. Tähän pyritään esimerkiksi siten, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen on sisällettävä säätiön tarkoituksen toteutumisen ja lähipiiritoimien osalta riittävät tiedot. Koska laki tuli voimaan joulukuussa 2015 ja uusia säännöksiä sovelletaan 31.12.2015 päättyneeseen tilikauteen, on käytännön kokemuksia uusista raportointivelvoitteista jo saatu. Erityisesti lähipiiritoimien raportointi on koettu vaikeaselkoiseksi ja byrokratialtaan hankalaksi, mikä on osaltaan johtanut säätiöiden hallinnon ohjeistusten päivittämiseen tai laatimiseen.

Rekisteröidyn säätiön, sille varoja luovuttavan ja säätiön edunsaajan verotusasema perustuu verolainsäädäntöön. Tuloverolain (1535/1992) 22 §:ssä säädetään yleishyödyllisen yhteisön määritelmästä ja 23 §:ssä yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuudesta. Valtiotalouden tarkastusviraston mukaan verottaja pitää noin 90 prosenttia rekisteröidyistä säätiöistä tuloverolaissa tarkoitettuina yleishyödyllisinä yhteisöinä. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta on tulojen luonteesta riippuen kokonaan tai osittain verovapaata. Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Verohallinto julkaisi 25.11.2016 päivitetyn verotusohjeen yleishyödyllisille yhteisöille (dnro: A206/200/2016). Ohjeessa käsitellään säätiöiden ja yhdistysten yleishyödyllisyyden ja tulojen veronalaisuuden arviointia tuloverotuksessa ja se pyrkii selventämään yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan arviointia oikeuskäytännön ja esimerkkien kautta yleisimmissä yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevissa tilanteissa. Päivityksessä otetaan huomioon Korkeimman hallinto-oikeuden uusimpien ratkaisujen mukaiset linjaukset sekä arvonlisäverolain vähäisen liiketoiminnan rajaa koskevat, 1.1.2016 voimaan tulleet muutokset.

Säätiölain muutoksesta ja Verohallinnon päivitetystä ohjeesta huolimatta yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotukseen ja erityisesti yksittäisiin tapauksiin liittyy edelleen runsaasti tulkinnanvaraisia rajanvetokysymyksiä. Uuden säätiölain tultua voimaan on syytä kiinnittää huomioita erityisesti erilaisten säätiölain mahdollistavien järjestelyjen verokäsittelyyn. Verotukseen liittyvien tulkintavaikeuksien lisäksi säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen hallinto ja toiminnan organisointi sisältävät monenlaista päänvaivaa. Nämä haasteet aiheuttavat säätiöille riskejä, mutta tarjoavat niille myös mahdollisuuksia, joihin pitää osata tarttua.

EY:n asiantuntijat ympäri Suomen auttavat kaikissa säätiöiden toimintaa koskevissa kysymyksissä ja tilanteissa. On agendallasi sitten hallinto-ohjeiden ja taloushallinnon järjestämistä tukevien laskentamanuaalien laatiminen tai vaikkapa tytäryhtiön sulauttaminen emosäätiöön, olemme tukenasi. Sparraamme mielellämme kanssasi!

Ota yhteyttä

Mika Kankare, VT, Senior Tax Manager, p. 040 550 1072, mika.kankare@fi.ey.com
Tom Edelman, VT, Senior Legal Counsel, p. 0400 979 067, tom.edelman@fi.ey.com

Toimistojemme ja paikallisten asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät täältä.